Prior Experience and Export Performance: The Missing Link of Global Vision

Despite the scholarly interest in the prior experience of entrepreneurs expressed by the field of International Entrepreneurship, empirical investigation linking prior experience with international performance leads to inconclusive and conflicting results. Based on the concept of human capital and resource-based theory, this study provides a supplementary explanation by integrating global vision —the cognitive capital of the entrepreneur related to an international orientation— into this relationship. The study hypothesises that there is no direct relationship between entrepreneurs’ prior experience and export performance; rather, this relationship is mediated by an entrepreneur’s global vision. The hypotheses were tested using structural equation modelling, drawing on a sample of 332 early internationalising SMEs in Bangladesh. To overcome the cognitive inertia resulting from prior experiences, entrepreneurs must focus on their cognitive capabilities, in particular the ability to see the world through a global lens. In order to improve export performance, policymakers must also provide additional support to strengthen entrepreneurs’ global vision

”Siitä tulee niin hyvä kuin sää ite haluat ja niin tyylikästä kun sää ite panostat siihen.”:kodin ja koulun yhteistyön merkitys oppilaan sosioemotionaalisten haasteiden tukemisessa

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla erityisluokanopettaja voi edistää kodin ja koulun yhteistyön onnistumista sellaisten oppilaiden kohdalla, joilla on sosioemotionaalisia haasteita. Lisäksi selvitämme, millaisia toimia kodin ja koulun yhteistyöllä on saatu aikaan ja miten yhteistyön tuki on vaikuttanut oppilaaseen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sosioemotionaalisten haasteiden käsitettä sekä haasteiden ilmenemistä koulussa. Sosioemotionaalisen kompetenssin, eli pätevyyden avulla oppilas luo ja ylläpitää sosiaalisia ja emotionaalisia vuorovaikutussuhteita. Sosioemotionaalisen kompetenssin puutteet ovat sosioemotionaalisten haasteiden taustalla. Sosioemotionaaliset haasteet voivat ilmetä ulos- tai sisäänpäin suuntautuneena ei-toivottuna käyttäytymisenä vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja sen merkitystä oppilaan tukemisessa. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön velvoitetaan lainsäädännössä ja opetussuunnitelmassa. Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnetään fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografisen tutkimusotteen avulla tutkitaan havaintoja, tunteita, ajattelua ja käsityksiä tutkittavasta aiheesta. Tässä tutkimuksessa aineistona on kuuden erityisluokanopettajan haastattelut, jotka on analysoitu nelivaiheisen fenomenografisen aineistonanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella tasavertaisuus opettajan ja huoltajien välillä, erityisluokanopettajan itsereflektio sekä moniammatillinen yhteistyö ovat merkityksellisiä kodin ja koulun yhteistyön onnistumisen kannalta. Tutkimuksen tulosten perusteella onnistuneella kodin ja koulun yhteistyöllä on voitu aktivoida tukiverkosto kodin ja oppilaan tueksi. Tällä toimella on ollut vaikutus oppilaan haastavan käyttäytymisen vähenemiseen

Kehitysvammaisuuden haasteita hoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää laatuun ja näyttöön perustuvaa hoitotyötä kehitysvammaisten kohtaamiseen liittyen erikoissairaanhoidon erilaisissa yksiköissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa hoitohenkilöstön ajatuksia ja kokemuksia kehitysvammaisten potilaiden hoidosta sekä selvittää mahdollisia kehittämistarpeita aihealueeseen liittyen. Teoriaosuudessa käsiteltiin kehitysvammaisuutta, kehitysvammaisuuden syitä, erilaisia kehitysvammamuotoja sekä liitännäisvammoja ja -sairauksia. Työssä tarkasteltiin potilaan kohtaamista ja avattiin kommunikointia ja vuorovaikutusta, yleisimpiä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja sekä dialogista vuoropuhelua. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin hoitotyön laatua, yksilövastuista hoitotyötä, hoitotyön prosessia ja kehitysvammaista potilaana. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivis-kvalitatiivista strukturoitua kyselylomaketta, joka koostui erilaisista väittämistä ja muutamista avoimista kysymyksistä. Kohdejoukkoon valikoituivat Satakunnan keskussairaalan osastojen A2 ja B3 sekä Antinkartanon palvelukotien Helmiinan ja Pajun hoitotyöhön osallistuvat vakituiset työntekijät, pitkäaikaiset sijaiset sekä varahenkilöstön väki. Kyselylomakkeita toimitettiin 145 kpl ja niistä täytettyinä palautui 74 kpl, jolloin vastausprosentiksi muodostui 51 %. Tulokset analysoitiin ja muotoiltiin tilastolliseen muotoon Excel ja Tixel ohjelmia apuna käyttäen ja tulokset ilmaistiin frekvensseinä, prosentteina ja graafisina kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Tutkimustulosten mukaan valtaosa vastaajista koki kehitysvammaisuuden huomioimisen hoitotyössä vaativan erityisosaamista ja vastausten mukaan enemmän kuin puolet vastaajista ei omannut riittävästi tietoa kehitysvammaisten liitännäisvammoista tai -sairauksista. Vastausten perusteella voidaan todeta, että lisäkoulutusta kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisen hoitamisesta ja kommunikoinnista tarvitaan selkeästi. Tulevaisuudessa kehitysvammaisen hoitamisen teoriaa voitaisiin sisällyttää sairaanhoitajakoulutuksen perusopintoihin tai edes vapaasti valittaviin opintoihin. Hoitotyöntekijät hyötyisivät kehitysvammatyöntekijöiden erityisosaavuudesta ja arkisista kokemuksista. Myös perusteellinen ja kattava taustatietolomake yksikköön saavuttaessa saattaisi olla tarpeellinen. Mahdollisuuksien mukaan omainen tai potilaan omahoitaja tulisi olla potilaan mukana yksikköön saavuttaessa

The woman who played hide-and-seek : A study of women's portrayal in history textbooks for elementary school and gender equality in curricula 1962-2012

Det här examensarbetet har syftat till att få svar på hur kvinnor skildras i förhållande till män i mellanstadiets läroböcker i historia. Arbetet började i 1960-talets läroböcker och sträckte sig 50 år framåt i tiden för att kunna svara på frågan hur skildringen av kvinnor har förändrats över tid. Dessutom har läro- och kursplanernas synpunkter på jämställdhet i undervisningen undersökts för att kunna ge ett svar på frågan om hur väl läroböckernas framställning av kvinnor stämmer överens med dessa styrdokuments synpunkter. Arbetet är en kvalitativ textanalys, dock med ett kvantitativt inslag, som har tagit sin utgångspunkt i Hirdmans genussystem och teorier kring den stereotypa kvinnan. Arbetets främsta resultat är att kvinnan till stor del utelämnas från beskrivningarna i läroböckerna samt att hon jämförs med mannen och skildras som antingen mindre fulländad än honom eller som en annorlunda art med andra egenskaper. Vidare får könsneutrala ord ofta en manlig prägel och läroböckerna lever inte upptill styrdokumentens intentioner kring jämställdhet. Utrymmet för kvinnan i läroböckerna har ökat något de senaste 20 åren, vilket har lett till att beskrivningar där kvinnan skildras som mindre kapabel och väsensskild från mannen också har ökat. Resultatet av läroboksgranskningen leder till att reproducera mannen som norm samt skapa idén om kvinnan som mindre viktig. Slutligen har arbetet bidragit till att fylla ett tomrum inom läroboksforskningen, då mellanstadiets historieläroböcker inte har granskats på ett liknande vis tidigare.The purpose of this final project has been to answer how women, relative to men, are described in history textbooks for elementary schools. The project started with textbooks from the 1960’s and ended with textbooks 50 years later in order to answer how the description of women has changed over time. Furthermore, the views of both the curricula and syllabi on gender equality have been examined so as to answer how well the description of women in textbooks match the view of these policy documents. The project is a qualitative text analysis – albeit with a quantitative component – which is based on Hirdman’s gender system and theories about the stereotypical woman. The main results of the project is that women are largely excluded from the descriptions in the textbooks and that they are compared to men and depicted as either less perfect than men or as a different species with different characteristics. In addition, gender-neutral words often get a male connotation, and textbooks do not live up to the views of the policy documents on gender equality. Over the past 20 years the space for women in the textbooks has increased slightly, which has resulted in an increase in descriptions of women as less capable and essentially different from men. The results of the textbook examination lead to the reproduction of the man as the norm and the creation of the idea of the woman as less important. Finally, the project has helped to fill a void in textbook research, since textbooks for elementary schools previously have not been examined in a similar manner

Kvinnors upplevelse av att leva med endometrios

Validerat; 20110405 (anonymous